Joulukuusenhankintaa ennen ja nyt

Lisätty 9.12.2016


Pari-kolmekymmentä vuotta sitten kasvatetut joulukuuset olivat vielä Suomessa harvinaisia. Myyntipaikoilla oli tarjolla lähinnä hakkuutähteistä kerättyjä latvoja ja taimikuusia. 1990-luvulta lähtien kasvatetut ja muotoleikatut kuuset ovat jatkuvasti lisänneet osuuttaan, ja tänä päivänä latvakuuset ovat jo lähes poistuneet markkinoilta. Syynä on paitsi makumieltymykset, erityisesti  hakkuiden koneellistuminen ja ympärivuotisuus, mikä selvästi pienentää potentiaalisia latvakuusien keruukohteita.  

Aito kotimainen kuusi luo joulutunnelmaa

 

Fiskars-yhtiö on itse asiassa ollut Suomessa ensimmäisten joukossa, jotka ovat aloittaneet joulukuusien kaupallisen viljelyn. Ensimmäiset joulukuusiksi tarkoitetut viljelykset tehtiin 1980-luvulla voimajohtoalueille Hankoniemellä. Tavallisen kotimaisen kuusen lisäksi istutettiin saksalaista alkuperää olevaa okakuusta  (Picea pungens).  Tavalliset kuuset olivat 1990-luvulle tultaessa jo kypsyneet myyntikokoisiksi, mutta okakuusten kanssa oli erilaisia ongelmia. Ne kasvoivat hitaasti ja neulaset ruskistuivat helposti. Kaiken kukkuraksi, asiakkaat toisinaan valittivat niiden voimakkaasta katinkusta muistuttavasta hajusta kun ne vietiin sisätiloihin.

Kun 1990-luvulla Fiskarsin omaa maataloutta supistettiin, ja osa pelloista päätettiin poistaa maataloustuotannosta, näille pelloille istutettiin tammea, rauduskoivua, tervaleppää ja tietysti myös tavallista kuusta. Useimmista näistä kuusi-istutuksista muodostettiin  joulukuusiviljelmiä. Myös 2000-luvulla maataloustuotannosta poisjätetyistä pelloista on tehty joulukuusiviljelmiä.Tällä hetkellä joulukuusiviljelmiä on kaikkiaan noin 20 hehtaaria. Suurin syy joulukuusiviljelmien suosimiselle on ollut se, että peltomaisema pysyy avoimena, toisin kuin jos kuusi-istutuksista tehdään puuntuontometsiä. Haittapuolena on tietysti se, että joulukuusien tuottaminen vaatii huomattavasti enemmän työpanosta kuin kuitu- ja tukkipuun tuottaminen, eikä joulukuusten myyntikään hoidu itsestään.

Joulukuusituotanto sopii maisemaan. 

 

Joulukuusiviljelmän ensimmäiset vuodet ovat aika lailla samanlaiset kuin jos istuttaa kuusia pellolle puuntuotantomielessä. Ero on lähinnä siinä että joulukuusiviljelmät istutetaan tiheämpään ja tarkemmalla rivi- ja taimiväleillä. Ollaan myös tarkempia heinäntorjunnan kanssa, jottevat alaoksat kärsi varjostuksesta.

Heinäntorjuntaa kuusiviljelyksessä. FSC-sertifioiduissa joulukuusiviljelyksissä ei käytetä glyfosaatteja.

FSC-merkintä on osoitus vastuullisesta ja ympäristöystävällisestä joulukuusituotannosta (kuva: Milla von Konow)

 

Kun kuuset saavuttavat noin metrin korkeuden, niitä aletaan hoitaa vuosittaisilla leikkauksilla. Pituuskasvua säädellään lyhentämällä latvakasvain noin 30 cm:n pituiseksi. Myös sivuoksia leikataan jotta kuuset tuuhentuisivat. Noin seitsemän vuotta istutuksesta parhaiten kehittyneet kuuset ovat jo valmiita joulukuusia. Pääsato tulee yleensä noin 9 vuoden kuluttua istutuksesta. Katso tästä video joulukuusien leikkaamisesta.

Konkkakumpu, Fiskars. Tässä kasvoi  noin 15 vuotta sitten tiheä contorta-männikkö. Se kaadettiin ja kannot jyrsittiin. Rakennuskaavassa alue on suunniteltu asuintonteiksi . Metsätalouden ja asuinkäytön välissä alueella tuotetaan joulukuusia. 

 

Ennen vanhaan, kun maaseudulla ei juuri ollut kuusimyyntiä ja harvalla oli auto jolla olisi voinut hakea kuusen kauempaa, muodostui melko yleiseksi tavaksi hakea kuusi yhtiön metsästä. Tätä perinnettä oli jonkin verran vielä 1990-luvulla kun tulin yhtiön palvelukseen. Perinteen kitkemiseksi tehtiin yhteistyötä paikallisen urheiluseuran FTU:n (sittemmin FU-47) kanssa siten, että Fiskars-yhtiö osoitti paikkoja missä seuran puuhamiehet saivat hakea ilmaiseksi yhtiön metsästä kuusia, jotka myytiin urheiluseuran lukuun suhteellisen halvalla kyläläisille ja muille. Omatoimiset kuusenhakuretket vähenivät ja harvat kiinnijääneet kuusivarkaat ohjattiin maksamaan ”sakon” FTUlle. Eräs tällainen omatoiminen kuusenhakija sattui kohdalle kun olin näyttämässä FTU:n Gösta Pihlgrenille kuusenhakupaikkoja. Kuusenhakija kulki metsätiellä kuusi olallaan kun tulimme autolla takaapäin. Pysäytin auton hänen rinnalleen ja kun hän kääntyi  kohti minua huomasin että mies oli ennestään hyvin tuttu Åminneforsin kylän vanhempi asukas. Jo muodon vuoksi kysyin kuitenkin tältä tutulta mieheltä mistä hän on hakenut kuusen. Tähän hän heti vastasi että ”Nymanin metsästä”, mutta havahtui hetken päästä silminnähden  kun ilmeisesti muisti että Nyman oli serkkuni ja oikaisi että ”kun oikein ajattelen niin se on kyllä Sipiläisen metsästä”. Tämä molemmille osapuolille kiusallinen tilanne sai jäädä tähän, kun minulla ei ollut tilaisuutta juuri silloin lähteä seuraamaan lumessa hänen jalanjälkiään todetakseni että kuusi mitä ilmeisimmin oli otettu Fiskarsin metsästä. Onneksi tällaiset omatoimiset kuusivarkaat ovat katoavaa kansanperinnettä.  Nykyään on tarjolla ihan laillisia keinoja kaataa itse kuusi toisen metsästä, kun paikkakunnalla järjestään joulukkusisafareita ja joulukuusen itsehakua. Esimerkiksi Fiskarsissa järjestetään kahtena joulua edeltävänä viikonloppuna safareita joissa traktorikyydillä voi hakea kuusen ruukin lähistöllä sijaitsevasta viljelyksestä.  

Oman maun mukaisen joulukuusen voi kaataa ja tuoda itse kotiin joltakin paikkakunnalta järjestettävältä kuusisafarilta. 

 

Kåre Pihlström

Kirjoittaja on metsänhoitaja ja toimii Fiskars-yhtiön kiinteistöjen ympäristöpäällikkönä. Hän liikkuu paljon luonnossa sekä virkansa että harrastustensa puolesta, erityisesti Fiskarsia ympäröivässä maastossa.


← Takaisin