Tenniskentän tammimetsä

Lisätty 19.10.2018


Fiskarsista löytyy varsin edustava tammimetsä, ehkä maamme edustavin jos mittapuuna on metsikön kasvu, laatu ja hoitohistoria. Pinta-alaltaan ja iältään tämä Fiskarsin tenniskentän runsaan hehtaarin kokoinen tammimetsä ei kuitenkaan voi kilpailla esimerkiksi Turun Ruissalon tai Ahvenanmaan ja Tammisaaren Ramsholmen-nimisten jalopuumetsien kanssa. Sen sijaan metsä on malliesimerkki siitä mitä tammenkasvatuksessa Suomessa parhaimillaan voi saavuttaa kun kasvupaikka on optimaalinen, siemenalkuperä hyvä ja hoito säännöllistä läpi koko kiertoajan.

Tarkkaa siemenvalintaa

Fiskarsin tenniskentän tammimetsä istutettiin keväällä 1934 nelivuotisilla taimilla. Terhot oli kerätty Salosta Åminnen (Joensuun) kartanon puistosta parhaimpien tammien joukosta. Åminnen kartanon puiston tammet on puolestaan kasvatettu terhoista jotka perimätiedon mukaan on hankittu ulkomailta, ehkä Saksasta tai Hollannista. Suomesta kunnolliset siemenkeräykseen soveltuvat tammet oli tuolloin käytetty loppuun laivanrakennukseen tai muuten hävitetty. Åminnessa kasvaneista tammista harvennettiin pois huonokuntoisimmat puut ja parhaimmat näistä kelpuutettiin antamaan terhoja Fiskarsin tenniskentän tammi-istutukselle - ”creme de la creme”.

Tämä Suomen komeimmaksi tammeksi nimetty noin 150-vuotias, suorarunkoinen  ja yli 30-metrinen tammi Åminnen kartanopuistossa on muiden kartanotammien ohella emopuu Fiskarsin tenniskentän tammimetsälle.

Åminnen supertammi ja kartanon metsäpäällikkö Kristoffer Rancken.

Taimet istutettiin tiheään - runsaan metrin välein. Hehtaaria kohti taimia tuli täten noin 7000 kappaletta, mikä on yli kolminkertainen tiheys tavanomaiseen metsänistutukseen verrattuna. Tammea on perinteisesti istutettu tiheään. Jos tilaa on runsaasti, se kasvaa lähes yhtä paljon leveyttä kuin korkeutta ja muuttuu ”säästöpankkitammeksi”, joka voi olla hyvinkin komea mutta tukkipuuna arvoton.

Kuvapari tenniskentän tammimetsästä vuosilta 1958 ja 1991.

Huolellista hoitoa

Pelkästään suureen istutustiheyteen laadun takaajana ei kuitenkaan luotettu, vaan jo alkuvuosina taimista leikattiin oksia useaan otteeseen. Vuonna 1976, metsikön ollessa 47-vuotias, tehtiin perusteellisempi karsinta noin 12 metrin korkeuteen. Tammella on taipumus kasvattaa jo karsiutuneeseen runkoon vesioksia jotka syntyvät nilakerroksen uinuvista silmuista. Näistäkin kehittyy laatua heikentäviä oksia ellei niitä poisteta. Vesioksia onkin poistettu tennsikentän tammista monta kertaa vuoden 1976 karsinnan jälkeen.

Sen lisäksi että oltiin tarkkoja siemenalkuperän valinnassa, on metsikköä siis hoidettu huolellisesti. Sitä on myös mitattu toistuvasti – 500 m2:n kokoista koealaa on mitattu yhteensä 8 kertaa metsikön ollessa 18 – 88 vuotta vanha. Dataa siis löytyy runsaasti.

Fiskarsin vanhaa tenniskenttää ympäröi noin hehtaarin kokoinen tammimetsä. Koeala on metsikön ylälaidassa, asuintontille johtavan tien yläpuolella. Koealan neljä kulmaa on merkitty valkoisilla muovipaaluilla.

Tällä hetkellä tammia on koealatietojen perusteella hehtaarilla keskimäärin 160 kappaletta. Niiden keskipituus on 26 m, keskiläpimitta 45 cm, keskitilavuus 2,0 m3. Hehtaarikohtainen tilavuus on 320 m3. Puuta metsikkö on tähän mennessä tuottanut keskimäärin 7,3 m3/ha/v eli yhteensä 640 m3. Hiiltä on sidottu samana aikana noin 1200 tonnia, josta suuri osa sitoutuu pitkäksi ajaksi laatuhuonekaluihin.  Tammimetsikkö jatkaa edelleen kasvuaan, joskin aiempaa hitaammin. Viimeisten 20 vuoden aikana vuosikasvu on ollut runsaat 5 m3/ha.

Arvokasta käyttöä

Kun tenniskentän tammimetsä istutettiin oli varmaankin jonkinlaisena pontimena tuottaa laadukasta sahatavaraa yhtiön omalle Billnäs-huonekalutehtaalle. Tehdas toimi vuodesta 1909 vuoteen 1970, joten yhtään näistä kuuluisista Billnäs-huonekaluista ei ole tuotettu tenniskentän tammista. Sen sijaan metsikön puita on hyödynnetty Fiskarin Laatupuu-sahalla. Suunnitelmissa on tulevana talvena kaataa metsiköstä puita, joista valmistetaan uusia tammisia kalusteita Fiskarsin Kivitaloon. Nämä tammet saavat arvokkaan lopun kun ne päätyvät kalusteiksi ruukin päärakennukseen, jota vastapäätä laaksossa ne ovat seisseet vuodesta 1934.

Tänä syksynä tammet ovat tuottaneet runsaasti terhoja lintujen ja eläinten iloksi. Terhot talvehtivat lehtikarikkeen alla ja itävät seuraavana keväänä.

Tenniskentän tammimetsä on yksi maamme harvoista Eviran virallisesti rekisteröimistä tammen siemenkeräysmetsiköistä. Näitä valioterhoja kerätään yhtiön toimesta myyntiin taimitarhoille, jotka kasvattavat niistä uusia hyväsukuisia tammia. Ruukin ympöristössä on parikymmentä hehtaaria viime vuosikymmeninä istutettuja tammimetsiä, jotka suurimmaksi osaksi ovat saaneet alkunsa tenniskentän tammimetsän terhoista. Lisäksi oravat ja närhet ovat auttaneet terhojen istuttamisessa lähiympäristön metsiin. Kaksijalkaiset sen sijaan eivät voi jokamiehenoikeuden nojalla keräta terhoja tästä valiometsiköstä.

 

Tenniskentän tammimetsän terhoista kasvatettu metsikkö ruukista pohjoiseen johtavan tien varressa. Vieressä, vihreine latvuksineen, on istutettu tervaleppämetsikkö.

Malliesimerkki

Tenniskentän tammimetsässä on käynyt vuosikymmenten saatossa lukuisa joukko ammatti-ihmisiä ja opiskelijoita. Puutarhureita, maisema-arkkitehtejä, metsäammattilaisia, metsänomistajia ym. Metsikkö on toiminut malliesimerkkinä siitä mitä tammenkasvatuksessa Suomessa voi saavuttaa kun kasvupaikka on hyvä, valitaan alkuperä tarkasti ja ennen kaikkea hoidetaan hyvin läpi koko kiertoajan. Minulla on monesti ollut tapana esitellessäni metsikköä pyytää ihmisiä arvioimaan puiden ikää. Ei ole ollut harvinaista että arviot ovat menneet jopa 100 vuotta ylikanttiin. Metsikkö on nyt 88-vuotias, mikä osoittaa että tammimetsä voi kehittyä komeaksi tukkipuustoksi tavanomaisilla kiertoajoilla. Jos meitä Suomessa tulevaisuudessa odottaa keskiajan lämpökauden (n. 1000 – 1250) kaltainen lempeä ilmasto, niin ehkä silloin jalot lehtipuut voivat Etelä-Suomessa taas vallata alaa synkiltä kuusikoilta kuten tuhat vuotta sitten. Jalopuuistutusten ansiosta maisema Fiskarsissa muistuttaa tosin jo nyt eteläisempiä leveysasteita.

Kåre Pihlström

Kirjoittaja on metsänhoitaja joka 1994-2017 toimi Fiskars-yhtiön kiinteistöjen metsä- ja ympäristöpäällikkönä. Työnsä ja harrastustensa puolesta hän liikkuu paljon luonnossa, erityisesti Fiskarsia ympäröivässä maastossa.

 

 

 

 


← Takaisin