Fiskarsin Kivitalon puiston kunnostus alkamassa

Tillsättes i 11.1.2016


Fiskarsin ruukin näkyvin ja  näyttävin rakennus Kivitalo, tai Kivimuuri joksi sitä myös kutsutaan, täyttää pian 200 vuotta.

Kivitalo ei tietenkään valmistunut vuodessa. Rakennustyöt käynnistettiin vuonna 1815. Piirustusten laadinnassa käytettiin maamme maineikkaimpia arkkitehteja Bassia, Engeliä ja Granstedtia, mutta aivan kaikkia arkkitehtien visioita ei tuolloinkaan toteutettu. Esimerkiksi Engelin suunnittelemat siipiosat, josta toiseen olisi sijoitettu talvipuutarha lintuhuoneineen, jätettiin toteuttamatta.

Kivitalon valmistuessa vuonna 1822 ruukki oli jo siirtynyt uudelle omistajalle, apteekkari John Julinille. Siitä että Fiskarsin Ruukissa on Kivitalon kaltainen komea Corps de logi voidaan kiittää Julinia edeltäviä ruukin patruunoita, isää ja poikaa Björkmania. Säästäväinen isä Bengt pani rakennushankkeen alulle, mutta melko vaatimattomin suunnitelmin. Tuhlaajapoika Ludvig halusi kuitenkin pramean herraskartanon ja sijoitti rakennushankkeeseen isänsä vuosikymmenien aikana säästämiä varoja. Ludvig joutui kuitenkin luopumaan koko ruukista vuonna 1822 ja uusi omistaja John Julin saattoi rakennushankkeen loppuun. Tänä päivänä tarkasteltuna tuhlaajapoika Ludvig oli onni ruukille. Ilman häntä ruukissa ei varmaankaan olisi yhtä komeaa Kivitaloa ja ruukki siirtyi Julinin omistukseen, joka sai sen kukoistamaan.

Kivitalon puisto on Julinin suvun luomus. Rinne pengerrettiin puutarhaviljelylle sopivaksi ja maisemapuistoon kuuluvalle Flaggbergetille rakennettiin promenadeja joiden varressa oli  levähdyspaikkoja kalusteineen. Flaggbergetin laelle rakennettiin huvimaja ja sen viereen sijoitettiin kanuunat jotka nykyisin ovat Kivitalon edustalla.

Lampi on puiston sydän

Puiston ”sydämessä” on pieni lampi, josta on ollut kaunis näköala laaksoon. Lammen lähettyvillä on myös kolmen, John Julinin vaimon muistomerkit. Ensimmäinen vaimo, lapsuudenystävä Lize Keckman sekä heidän tyttärensä kuolivat jo vuonna 1815 eli ennen kuin Julin oli ostanut ruukin. Lizenin  muistoksi on puistoon pystytetty valurautataulu jossa on seuraava kirjoitus (suomennettuna): ”Nuori iloinen nainen. Ei elänyt täällä, eikä jättänyt jälkeensä muuta muistoa hänet tunteneille kuin muiston ystävällisestä olemuksestaan”

John Julin meni v 1821 uudelleen naimisiin skotlantilaisen Emily Lindsayn kanssa. Tämä kuoli vuonna 1835 synnytettyään viidennen lapsensa. Kolmannen kerran John Julin meni naimisiin vuonna 1841 Charlotte Jägerskiöldin kanssa. Vain kolme vuotta myöhemmin Charlotte kuoli lapsivuoteeseen.

Myös toisen ja kolmannen puolisonsa muistoksi John Julin on pystyttänyt muistomerkit nimittäin marmoripöydän ja uurnan. Pöydän ainoana kirjoituksena on sana ”Emmy”. Uurnan kirjoituksena ovat Charlotte sekä (suomennettuna):”Mitä hellimmän puolison, mitä lempeimmän äidin muistoksi surevilta”.

Neljännen avioliittonsa Julin solmi Charlotten sisaren Louise Jägerskiöldin kanssa. Charlotten vanhemmasta tyttärestä Helenestä tuli myöhemmin marsalkka Mannerheimin äiti. Lammen keskellä olevaan pieneen saareen johtava silta on omistettu juuri Helenelle

Voi kuvitella, että lammen ympäristössä on ollut tärkeää millaisen tunnelman vesipinta ympäröivine puineen ja näkymine laaksoon antavat. Monet puista lammen ympärillä ovat John Julinin aikaan istutettuja.

On kerrottu että John Julinin toinen vaimo, skotlantilainen Emily Lindsay olisi ikävöinyt kotiseutunsa maisemia ja että Julin olisi, lievittääkseen vaimonsa koti-ikävää, istututtanut paljon jalavia sekä Kivitalon puistoon että muualle ruukkiin. En ole nähnyt dokumentttia siitä onko tarina legendaa vai faktaa, mutta tosiasia on että ruukissa on huomattavan paljon kookkaita vanhoja jalavia jotka ikänsä puolesta sopisivat tähän kertomukseen. Valitettavasti monet näistä jalavista ovat juuri ikänsä takia  aika heikkokuntoisia ja  osa niistä on jo jouduttu kaatamaan.

Kivitalo oli 1940-luvulle asti von Julinien koti. Puistoon kuului silloin suurehko pengerretty hyötytarha sekä kasvihuoneita, joiden perustukset ovat edelleen havaittavissa. Nykyään tämä alun perin varsin avonainen alue on puustoisena lammaslaitumena.

Tarkkaa suunnittelua ennen ja nyt

Puiston kunnostustuksen suunnitteluun on otettu avuksi maisema-arkkitehti Gretel Hemgård, jolla on paljon kokemusta vanhojen kartanopuistojen kunnostuksesta. Hän on arkistovastaavan Maria Ollikaisen avustuksella tutustunut siihen mitä tietoa puistosta löytyy Fiskars-yhtiön arkistossa olevista dokumenteista. Jos tänä päivänä osataan suunnitella ja tehdä hienoja Cad-karttoja, niin osattiin sitä ennenkin! On vaikuttavaa nähdä esimerkiksi maanmittari Carl Mellerin tarkan työn tuloksena vuonna 1870 valmistunut yksityiskohtainen puistokartta, johon on merkitty mm. korkeustiedot, vesijohdot, kuivatusjärjestelmä ym.

Kunnostuksen yhteydessä pyritään vaalimaan Julinin aikakakauden puutarha- ja puistokulttuuria sekä  saada se myös näkyviin sekä puistossa liikkuvalle  että  laajemmin Fiskarsin ruukin maisemassa.  Radikaaleja muutoksia ei siis ole tulossa. Tosin innostuksessa esille on noussut myös ajatuksia perustaa uudellen puiston ”loistokauden” aikaisia hyötypuutarhoja ja kasvihuoneita, mutta toistaiseksi näitä ajatuksia ei ole otettu vakavaan suunnitteluun, koska tarkoituksena ei ole merkittävästi lisätä puiston jatkuvaan ylläpitoon vaadittavia panostuksia. Kuunostukseen kuuluisi mm lammen puhdistus, lammen saarelle vievän sillan uusiminen tai korvaaminen toisenlaisella rakennelmalla, kävelyteiden kunnostaminen, lammasaitauksen uusiminen ja puiden poistamista maisemanäkymien avartamiseksi. Joitakin puita poistetaan myös huonokuntoisuuden vuoksi. Kivitalon takana olevat pari kookasta lehtikuusta joudutaan poistamaan koska ne ovat talon suojaksi rakennetun pengerryksen korjauksen tiellä. Myös lehtikuusten takana olevat pari pihtakuusta poistetaan koske ne ovat elinkaarensa lopussa. Kivitalon luoteiskulman takana olevaa kookasta kotimaista kuusta ei kuitenkaan kaadeta. Kaikkiaan suunnitellaan kaadettaviksi nelisenkymmentä puuta. Noin puolet niistä ovat lammen ja von Julinin tien välisessä rinteessä johon avataan maisemanäkymäsektoreita Wärdshusetin ja Borgbyträsketin suuntaan. Tarkoitus on että  jatkossakin lampaat laiduntavat tässä rinteessä.

Puiden kaataminen aloitetaan hyvinkin pian nyt kun talvipakkaset ovat kovettaneet maan puistossa niin että puiden ja kantojen poistamisessa käytettävät koneet eivät riko maapohjaa ja nurmea.

Tästä tämä työ alkaa. Aika ajoin puistossa tullaan myllertämään, mutta juhlavuoteen 2018 mennessä kaiken pitää olla valmista.

 

Kåre Pihlström

Ympäristöpäällikkö

  

Ilmakuva vuodelta 1926 (Fiskarsin arkisto)

                                                                .

Kivitalon takana olevat kaksi lehtikuusta sekä pihta kuuluvat poistettaviksi suunniteltujen puiden joukkoon. Takavasemmalla oleva iso kuusi säilyy

 

 

Kari Selkälä ja Gretel Hemgård poistettavaksi suunnitellun vaahteran äärellä.     

 

Kun lampea tyhjennettiin jotta voitiin tutkia pohjan laatua ja muotoa, sieltä löytyi vielä useita hiljaiseloa viettäneitä isokokoisia  karppeja. Lammessa on pidetty karppeja kasvillisuuden kurissa pitämiseksi, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana  niitä ei ole lainkaan istutettu lisää.

 


← Tillbaka

Alla blogginlägg